Alkuasetelma:
"Olisipa
kiva viedä tyttö koulujen kesälomalla jonnekin lämpimään."
Vaihe 1:
Facebookissa
pyörii joku Turkin kylpylähotellin mainos, on vesipuistoa ja kaikkea kivaa
lapselle. Hinta vaan on pari tonnia viikolta – onhan se aika kallista.
Vaihe 2:
Jenkeissä
joululomalla oli kyllä mukavaa. Oli risteily ja kaikkea kivaa. Jos nyt tekisi
niin päin, että ensin olisi laivalle ja sitten viikoksi ajelemaan. Ehtisi
käymään huvipuistoissa ja säästämään tulevan kesän vaatekaapin sisällön.
 |
| Oasisi of the Seas - surullisenkuuluisa nororisteily |
Vaihe 3:
Täällähän on
risteilyjä vaikka kuinka paljon! Jos laitan viestin asiantuntijalle We love cruises konttorille ja annan heidän päättää mikä meille sopisi parhaiten. Pitää olla
Karibia, iso laiva, lähtö vuodenvaihteen aikaan ja maksimissaan viikon
risteily. Kyllä ne siellä osaavat tarjota just sopivaa. (Ei maksettu mainos,
vaan ihan käytännön opettama paras toimija risteilyjen suhteen)
Vaihe 4:
Viestittelyä,
sähköpostien vaihtamista, messengerissä istumista ja eri vaihtoehtojen
pähkäilyä. Mikä laiva olisi kaikista isoin, mistä satamasta lähdettäisiin ja
ehdittäisiinkö katsomaan NHL-peliä? Miksi vuodenvaihteen viettäminen laivalla
nostaa risteilyn hintaa niin monella sadalla eurolla?
Vaihe 5:
Australiasta
Sydneystä lähtevä Uuden-Seelannin risteily varattu. Vähän Empress of the Seasia
isompi laiva ja kesto 11 päivää. Lähtö tammikuussa 2020 – eli aivan ei mahduta
peruskoulun aikatauluihin, mutta luotan rehtorin antavan vapaata
ekaluokkalaiselle jahka uskallan laittaa anomuksen menemään. Tässä tämä!
Just näin.
Ja tämä kaikki vuorokauden sisällä.
Nyt on
varausmaksu maksettu ja hieman pöllämystynyt olo. Tämän siitä saa, kun
diagnosoitu ADHD (minä) pääsee yllyttämään dignosoimatonta ADD-tyyppiä (Paz) ja
tyttö-riepu hengailee mukana ja kertoo hampaan heiluvan. Nappula-poloinen on
siinä uskossa, että ainoa keino saada tässä elämässä rahaa, on hampaista
luopuminen (koska hammaskeiju tuo kolikolin tyynyn alle jos hammas lähtee).
Tässä on mennyt kapitalistivanhempien kasvatus vähän ryteikköön.
Miksi
Australiaan?
Joskus
ala-asteella katselin koulun karttapalloa ja laskeskelin, että jos haluan
mahdollisimman kauaksi kotoa, se paikka on Uusi-Seelanti. Tammikuussa ensi
vuonna on aika käydä katsomassa, miten kirjaimellisesti pallon toisella
puolella elellään. Ja tietysti pervoa huumoritajua kutkuttaa ajatus
matkaamisesta Down Under -paikkaan meidän Downiaisen kanssa. Tästä tulee
herumaan vielä monta hyvää (ainakin omasta mielestäni) juttua. Tietysti Taru
Sormusten herrasta -sarja on luettu ja katsottu, Uuden-Seelannin maisemien
pitäisi olla henkeäsalpaavia ja muutenkin joulun jälkeen loma tekee aina terää.
Lentoja emme
ole vielä varanneet. Katselin eilen pikaisesti, että rahaa tulee kerosiinin
ohella palamaan aika reilusti. Ainakin tällä hetkellä ajatus on, että menemme
Australiaan mahdollisimman suoraa reittiä ilman välipysähdyksiä noin muutamaa
päivää ennen laivan lähtöä. Koska risteily vie 11 päivää, tuskin jäämme enää
kovin pitkäksi aikaa hengailemaan sinne risteilyn päätyttyäkään - eli pari
kolme päivää tasoittelua vakaalla maankamaralla ja kotio päin. Siltikin
reissulle tulee pituutta kolmisen viikkoa. Eli ihan täysimittainen kesäloma
keskellä talvea.
Niiltä muutamilta
tutuilta, jotka ovat tuolla kulmalla käyneet, on tullut hyviä vinkkejä
kohteista joissa kannattaa käydä. Mutta vielä kaikki on avoinna - pitää ensin
varata lennot ja sen jälkeen lyödä päätä seinään, kun joku must-kohde kuitenkin
on päivää ennen tai jälkeen lentojen. Ja tietty pitää ottaa selvää, onko
minulla sukulaisia siellä =) Voisihan sitä käydä vaikka kukkasen viemässä
haudalle tai jotain, jos siellä on kaukaisia perheenjäseniä. Ja tietty koalat on aika söpöjä
 |
| Kuva Wikipediasta |
